Degun hoito-ohje

Tuntomerkit

Degun tuntomerkkejä ovat agoutin väritys eli turkki on päältä tummanruskea mustalla tikkauksella ja vatsa on vaalean ruskea. Turkin pohjaväri on tummanharmaa. Degun häntä on päältä musta, alta hopean harmaa ja hännän päässä on musta tupsu. Silmiä ympäröi vaaleanruskeat renkaat. Silmät ovat suuret, mustat ja kirkkaat. Korvien tulee olla suuret, pystyt, karvattomat ja väriltään mahdollisimman tummat. Ruumiin pituus on noin 25-30 cm. Hännän pituus on noin 7,5- 13 cm. Hännän tulee olla pitkä ja suora, ilman mutkia tai rustottumia. Degun viikset ovat pitkät ja tuuheat. Degu painaa aikuisena noin 170- 300 g. Uroksen ja naaraan välillä ei ole suuriakaan kokoeroja.

Degun sukupuolierottelu:

Degun sukupuolien erottaminen

Luonnonvarainen degu

Luonnovaraiset degut asustavat Chilessä Andien vuoristossa. Luonnossa degut elävät pienissä yhdyskunnissa, joiden koko vaihtelee n. 40-80 deguun hehtaarilla. Degut kaivavat maahan tunneleita, joissa voi olla useitakin kammioita. Degut suosivat niittymaita, jotka sijaitsevat lähellä tiheikköjä. Degut voivat kiipeillä myös puissa ja pensaissa. Degut ovat aktiivisia koko vuoden ja keräävät varastoja kuivakauden varalta, mutta eivät siis vaivu talvihorrokseen. Degu on aktiivisin aamulla sekä myöhään iltapäivällä. Luonnossa degut käyttävät ravintonaan ruohoa, lehtiä, puiden ja pensaiden kuoria, ruohokasveja, siemeniä sekä kuivakauden aikana jopa karjan ja hevosen lantaa. Degut voivat aiheuttaa toisinaan jopa tuhoa hedelmä- ja viinitarhoille sekä vehnäpelloille. Luonnossa ne lisääntyvät asuinpaikasta riippuen noin kaksi kertaa. Chilen keskiosissa degut lisääntyvät ainoastaan syyskuussa, kun taas pohjoisosissa lisääntymiskausi on pidempi kestäen marraskuusta huhtikuuhun.

Degu lemmikkinä

Degut ovat vaatimattoman näköisiä jyrsijöitä ja siksi niihin ei lemmikkiliikkeessä tule kiinnittäneensä paljoakaan huomiota. Tämä on erittäin harmillista, sillä vaatimaton kuori kätkee sisälleen todella mielenkiintoisen ja ihastuttavan lemmikin. Degut ovat sosiaalisia eläimiä, joten niitä kannattaa hankkia kaksinkappalein. Jos ostat vain yhden degun, se vaatii paljon ihmisen seuraa. Naaraat tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta useamman naaraan degulaumaan voi laittaa vain yhden uroksen. Myös urokset tulevat toimeen keskenään, tosin vain ilman naaraasta.

Degut ääntelevät paljon ja niillä on laaja äänivarasto. Hiljaisimmat äänet kuulostavat hiljaisen hennolta "visertelyltä ", kun taasen varoitusäänet ovat lyhyitä ja korkeita kiljahduksia ja kovimmat äänet kuulee eläinten tapellessa, jolloin ne kiljuvat äänekkäästi. Degut ovat melko leikkisiä jyrsijöitä, ne kantavat ja raahaavat mielellään kaikenlaisia esineitä. Käsiteltäessä ne ovat vilkkaita ja ne viihtyvät ihmisen sylissä ja tykkäävät istuskella olkapäillä ja juoksennella selässä ja niskassa. Muutenkin ne ovat touhukkaita ja eloisia lemmikkejä. Degut ovat suhteellisen helppohoitoisia. Elinikä on n. 3-5 vuotta, mutta degut voivat elää vanhemmaksikin. Pisin tunnettu aika onkin jo yli 10 vuotta.

Asuminen

Degut tarvitsevat paljon tilaa, sillä ne liikkuvat paljon ja pitävät korkeista paikoista. Asunnoksi käy tilava häkki tai suuri terraario, jossa on paljon kiipeilyoksia. Tilava häkki yhdelle eläimelle on noin 65 x 35 x 45 cm ja terraarion tulisi olla vastaavasti noin 100l. Häkkejä ja terraarioita voi myös yhdistellä, jolloin häkin korkeus ja tilavuus kasvavat. Mitä suurempi häkki degulla on, sitä onnellisempi lemmikkisi on.

Häkki sisustetaan oksilla, suurilla saviruukuilla, erilaisilla tasoilla ja tasanteilla sekä muilla mielekkäillä välineillä. Degun asunnon tulee tarjota kiipeilymahdollisuuksia ja erilaisia ja erikorkuisia paikkoja, joissa eläin voi torkkua, istuskella ja tarkkailla ympäristöään. Kuivikkeena parasta on puru ja heinät sekä olki. Varsinaista pesäkoppia degu ei tarvitse, mutta jotkut viihtyvät sellaisessa ja muut istuskelevat sen päällä tyytyväisenä.

Ruokinta

Degu tulee ruokkia päivittäin ja sen häkistä tulisi löytyä aina kuivaa heinää ja raikasta vettä. Degun ruokavaliota on tutkittu viime vuosina ja tutkijat/kasvattajat arvelevat deguilla usein esiintyvän sokeritaudin ja sokeuden johtuvan liian voimakkaasta ja ravinteikkaasta ruuasta. Epäillään, etteivät degujen elimistöt kykene käyttämään fruktoosia eli hedelmäsokeria. Tästä syystä useimmat kasvattajat ovatkin siirtyneet vähemmän vitaminoituun ja "köyhempään " ruokavalioon. Deguille suositellaankin ruokintaa, johon kuuluu chinchillanpelletti, kuiva leipää, heinää ja raikasta vettä. Oksia, puiden lehtiä ja näkkileipää voi deguille myös antaa, mutta kaikenlaisien hedelmien antamista kannattaa välttää. Kesäisin voi ulkoa antaa hieman saastumatonta heinää, varpuja ja puiden oksia ym. myrkyttömiä kasveja. Myös vitamiinikuureja ei degulle kannata antaa, sillä se lisää riskiä sairastua sokeritautiin ja sokeutumiseen. Herkkupaloina voi joskus antaa muutamia rusinoita.

Degun hoito

Päivittäiseen hoitoon kuuluu ruokinnan lisäksi lemmikkien kanssa seurustelua. Deguja kannattaa käsitellä paljon, niin saat niistä luottavaisia ja kesyjä. Jos degun jättää oman onnensa nojaan, se villiintyy nopeasti ja muuttuu araksi. Tarkkaile syökö degusi, onko sillä karvanlähtöä, aivasteleeko se tai onko sillä jotain muita sairauden oireita. Viikoittain on hyvä tarkistaa ovatko kynnet tai hampaat leikkauksen tarpeessa ja onko degu muutoinkin kaikin puolin hyvänkuntoinen ja terve. Degun sairastuessa kannattaa ottaa yhteys eläimen kasvattajaan ja eläinlääkäriin.

Degut hoitavat turkkiaan kylpemällä chinchillahiekassa, joten kylpyhiekka-astia olisikin hyvä löytyä häkistä. Hiekka-astia voi olla siellä koko ajan tai degujen voi antaa kylpeä muutaman kerran viikossa. Useimmiten degut saattavatkin alkaa pitää hiekka-astiaa käymälänä kylvettyään siinä tarpeeksi. Joten helpoin vaihtoehto onkin antaa deguille hiekka-astia päivittäin muutamaksi tunniksi. Degut ovat suhteellisen hajuttomia jyrsijöitä ja häkkiä ei tarvitse siivota kuin 1-4 kertaa kuukaudessa häkin koosta ja eläinten lukumäärästä riippuen. Kynnet voi leikata varovasti terävillä kynsisaksilla.

Tarvikkeet

Degun asunnosta tulisi löytyä seuraavat tarvikkeet; savinen/ lasinen tai posliininen kohtalaisen raskas ruokakuppi. Deguille on syytä hankkia riittävän iso juomapullo. Lisäksi tarvitaan kylpyastia. Mineraali ja suolakiveä degut eivät tarvitse jatkuvasti häkkiinsä, sillä innokkaina jyrsijöinä ne silppuavat ja murentavat ne hetkessä palasiksi tai muruksi. Lisäksi häkissä tulee olla virikkeellisiä leikkikaluja sekä viihtyisä sisustus!

Lisääntyminen

Degut lisääntyvät tavallisesti kaksi kertaa vuodessa, mutta naaraat saattavat tehdä peräkkäin useammankin poikueen. Tästä syystä uros kannattaa erottaa mielellään viimeistään poikasten luovutuksen yhteydessä urospoikasten kanssa omaan häkkiinsä. Riittävän levon jälkeen uros ja naaras voidaan jälleen yhdistää. Emot kantavat poikasiaan n. 87-93 päivää. Poikasia syntyy kerrallaan yleensä 4-6 kappaletta. Poikaset syntyvät karvallisina ja niiden silmät ovat auki tai ne aukeavat en-simmäisten elinpäivien aikana. Poikaset tarvitsevat paljon tilaa ja ravintoa, sillä ne alkavat liikkua häkissä ja syömään kiinteään ravintoa jo ensimmäisen elinviikon aikana. Emo imettää poikasiaan noin 4 viikkoa ja poikaset ovat luovutus-ikäisiä 6-8 viikon iässä. Sukukypsiksi ne tulevat 45 vrk- 6 kk ikäisinä.

Kirsi Ruotsalainen / JKJY 2000