Chinchillan hoito-ohje

Moni on nähnyt tämän, vieläkin turkiseläimeksi miellettävän isokorvaisen karvapalleron. Hämäräaktiivisena eläimenä monet eläinkauppojen sekä kavereiden chinchillat nukkuvat tai kököttävät orrella kun sitä käy katsomassa. Todellisen luontonsa tämä vilkas ja kekseliäs jyrsijä näyttää vasta kun se heräilee auringonlaskun jälkeen. Toki on poikkeuksiakin, jotka ovat hereillä myös päiväsaikaan. Jos tämä kaveri kuulostaa mielenkiintoiselta lemmikiltä, kannattaa harkita tarkkaan, sillä chinchillan hoito vaatii tietämystä oikean ruokinnan ja hoidon suhteen. Sitä ei pitäisi koskaan hankkia, jos ei ole varautunut pitkään elinikään, jyrsittyihin lattialistoihin ja jalkojen pohjassa rapisevaan kylpyhiekkaan. Mikä tämä chinchilla loppujen lopuksi on ja mitä se tarvitsee?

Yleistä

Chinchilla on Andeilta kotoisin oleva hämäräeläin. Tämä jyrsijä elää pidempään kuin useimmat muut jyrsijät, jopa 15-20 vuotta. Chinchilla on todella hajuton eläin, joka ei ole kovin allergisoiva, mutta ruokana pidettävä heinä aiheuttaa monille ihmisille allergiaa.

Häkki ja muut varusteet

Chinchilla tarvitsee suuren häkin, jossa se pääsee toteuttamaan luontaista kiipeilyviettiään. Häkin minimikoko eläinsuojeluasetuksen mukaan on: pohja 80 cm * 50 cm sekä korkeus 70cm. Koot ovat todellakin minimikokoja, joten hyvä chinchillahäkki on vähintään yhden metrin korkea. Kysy asiantuntevalta eläinkauppiaaltasi oikean kokoista chinchillahäkkiä. Häkkiin kannattaa laittaa erikokoisia oksia tai orsia, joilla eläin pääsee kiipeilemään. Juomapullo on myös tarpeellinen sekä keraaminen ruokakuppi. Muovisia kuppeja ja kippoja ei kannata pitää häkissä, tämä touhukas eläin jyrsii kupit hetkessä käyttökelvottomaksi. Muovinpalat ovat vaarallisia chinchillan elimistössä; ne eivät sula ja voivat tukkia tai repiä suoliston. Kylpyhiekka-astiaksi käy korkealaitainen keraaminen tai metallinen isokokoinen astia, jossa eläin mahtuu kunnolla pyörimään. Turkinhoitoa varten ei chinchillalle tarvitse ostaa harjoja tai kampoja, pelkkä kylpyhiekka pitää turkin kunnossa.

Ruokinta ja hoito

Chinchillan ruokinta on todella helppoa; vettä, kuivaa heinää ja chinchillapellettiä. Mitään muut tämä eläin ei tarvitse, eikä sille saa muuta antaakaan. Chinchillalle tarkoitettuja kalkkipaloja voi antaa silloin tällöin. Toisin kuin muut jyrsijät ei chinchillan vatsa kestä tuoreruokaa laisinkaan. Jos chinchillaa ruokitaan väärin, voi sen elinikä lyhentyä huomattavasti! Koska chinchillan hampaat kasvavat koko ajan, on hyvä antaa sille kovaa purtavaa, esim. kuivia oksia ja näkkileipää. Häkin pohjalle kannattaa laittaa Mörttiröpöä. Tämä pölytön kuivike ei tartu turkkiin ja on muutenkin siistimpi käyttää kuin tavallinen puru. Häkki siivotaan 1-2 kertaan viikossa. Sanomalehtien käyttö alusena on ehdottoman kiellettyä! Painomuste on myrkyllistä, sekä väri tarttuu turkkiin ja tassuihin. Jos chinchillan tassunpohjat kuivavat, voi niihin laittaa koirien tms. tassuvoidetta tai ihmisten hajustamattomia perusvoiteita, jotka ovat myrkyttömiä. Kynsiä ei tarvitse leikata, koska sillä ei varsinaisesti ole kynsiä vaan pelkät varpaat.

Turkinhoito

Chinchilla on alunperin ollut turkiseläimenä ja vieläkin siitä tehdään kalliita turkkeja. Tämä samettimainen ja pehmeä turkki on erittäin paksu ja tiheä. Se pitää eläimen lämpimänä kylmän tuulen puhaltaessa vuoristossa. Turkinhoito on osa chinchillan terveydenhoitoa. Turkki rasvaantuu helposti, jos ihmiset käsittelevät sitä, joten kylvyt hiekassa ovat tarpeen 2-4 kertaa viikossa. Mieluiten kylpyhiekkaa saisi olla häkissä koko ajan. Kylpyhiekaksi ei kelpaa mikä tahansa hiekka vaan sen on oltava chinchilloille ja muille jyrsijöille tarkoitettua hiekkaa. Chinchillan turkkia ei saa koskaan kastella. Jos turkki kastuu, on se kuivattava välittömästi esim. hiustenkuivaajalla, mutta kuivaaja on pidettävä tarpeeksi kaukana eläimestä, jottei sen iho pala! Eläin voi vilustua helposti, jos se on kostea. Muutenkin kosteus ja veto ovat pahaksi chinchillalle. Sopiva huonelämpötila eläimelle on 18-24 C. Liian korkea lämpötila voi aiheuttaa eläimelle lämpöhalvauksen, chinchilla ei osaa hikoilla!

Lisääntyminen

Chinchilla tulee sukukypsäksi 5-7kk:n iässä. Chinchillanaaraan tulisi olla vähintään 10-12kk:n ikäinen kun se astutetaan. Tiineys kestää 111vrk ja poikasia syntyy kerralla 1-4kpl. Poikaset vieroitetaan emosta 2kk:n ikäisenä ja uusiin koteihin ne voidaan luovuttaa 3kk:n iästä lähtien. Oikea luovutusikä on erittäin tärkeä, jotta poikanen on oppinut syömään kiinteää ravintoa ja kehittänyt tarpeeksi hyvän vastustuskyvyn bakteereja vastaan.

Muuta

Chinchilla on luonteeltaan vilkas, mutta hamsterin tavoin se haluaa nukkua päiväunensa rauhassa. Jos sitä menee häiritsemään kesken unien, voi se murahtaa. Eläin ei ole äkäinen, mutta se haluaa pitää oman reviirinsä. Myös vieraat ihmiset pelottavat eläintä. Chinchillaa ei saa koskaan roikottaa hännästä; oikea käsittelytapa on pitää sitä kädellä ja pitäen toisella kädellä kiinni hännän tyvestä. Näin eläin ei pääse karkuun, jos se päättää lähteä karkuteille. Chinchillaa pitäisi juoksuttaa joka päivä vapaana, mutta huoneesta pitää tukkia ensin kaikki mahdolliset kolot, joihin eläin mahtuu. Myös ikkunat ja ovet on pidettävä suljettuina! Kun chinchilla on irtaallaan, ei se koko ajan ole juoksemassa ympäriinsä, välillä se menee nukkumaan patterin tai hyllyn päälle. Chinchilla leikkii myös piilosta; sitä ei näy kun liikut huoneessa, mutta kun istuudut lattialle, ilmestyy se jostain loikkimaan eteesi. Tämä nokkela eläin tietää, milloin olet ottamassa sitä kiinni, yritä jahtaamisen sijasta houkutella se häkkiin näkkärinpalalla tai rusinalla.

Suomessa toimii Suomen Lemmikkichinchillat ry. joka neuvoo ja opastaa chinchillan hoidossa sekä ruokinnassa.. Yhdistys pitää yllä myös rekisteriä ja julkaisee 4 kertaa vuodessa jäsenlehden.

Elena Suomela / JKJY 2001