Marsun näyttelyvalmistautuminen virallisiin luokkiin

Kirjoittanut: Kirsi Ruotsalainen


Marsun valmistautuminen näyttelyyn on osittain pitkällinen prosessi. Marsun tulee olla näyttelyissä hyvässä massassa ja lihaksikas, eikä näitä ominaisuuksia saada aikaan hetkessä. Joten marsua tulee ruokkia hyvin ja monipuolisesti koko ajan. Lisäksi se tarvitsee säännöllistä liikuntaa ja tietenkin hyvää perushoitoa sekä käsittelyä.

Terveellä marsulla on kiiltävä ja puhdas turkki sekä terve iho. Jos marsulla on paljaita laikkuja, hil-settä, ulkoloisia tms. se ei saa osallistua näyttelyyn. Tällaiset asiat tulee hoitaa siis hyvissä ajoin ennen näyttelyä.


Sileäkarvainen marsu
(sk, kaikki self ja kuvioidut värit, englannin- ja american crestit ja satiinit)

Trimmaus

Rotumääritelmän mukaan sileäkarvaisen marsun turkin tulee olla lyhyt ja silkkinen. Pitkät karvat tulee siis poistaa turkista eli trimmata. Trimmaustapoja on monia, jokainen tekee sen hieman omalla tyylillään. Yksi tapa on ottaa marsu syliin ja trimmata se siinä. Ota etusormen ja keskisormen väliin hiukan turkkia ja nosta sitä hieman ylös, jolloin näet turkissa olevat pitkät karvat. Nypi nämä pitkät karvat pois toisella kädellä. Käy koko turkki läpi tällä tavalla. Toinen vaihtoehto on ottaa etu- tai keskisormen ja peukalon väliin turkkia ja hieroa turkista varovasti irti kuolleet ja pitkät karvat. Lo-puksi viimeistelyn voi tehdä ensimmäiseksi mainitulla tavalla.

Trimmaus voidaan aloittaa muutamaa viikkoa ja viimeistely trimmi paria päivää ennen näyttelyä. Tai sitten voit trimmata tai harjata marsuasi säännöllisesti vaikka joka päiväkin. Trimmauksesta ei ole vastaavaa hyötyä, jos sen tekee kiireessä ja huolimattomasti näyttelyä edeltävänä iltana. Ongel-maksi saattaa tulla eteen voimakkaasta trimmauksesta johtuen paljaat laikut ja epätasainen trimma-us. Jatkuvalla trimmauksella marsusi turkki ja iho pysyvät hyvässä kunnossa. Tällöin näyttelytrim-maus on helppoa ja hyvännäköinen. Usein trimmaus aloitetaan marsun takapäästä ja edetään tasai-sesti etupäähän, jolloin viimeiseksi trimmataan pää.

Vain harjoittelemalla opit oikeanlaisen ja tasaisen trimmauksen. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa. Voit kysyä neuvoa kasvattajalta ja pyytää häntä näyttämään trimmauksen. Yleisin virhe aloittelijalla on, että hän ylitrimmaa marsun ja marsulla saattaa olla jopa paljaita laikkuja turkissa. Puolestaan liian varovaisesta trimmistä ei ole vastaavaa hyötyä. Harjoittelemalla opit löytämään kultaisen keskitien!

Peseminen

Sileäkarvainen marsu voidaan pestä parikin kertaa ennen näyttelyä. Itse pesen marsun ennen trim-mauksen aloittamista, noin parisen viikkoa ennen näyttelyä. Toisen kerran pesen, etenkin uroksen, paria päivää ennen näyttelyä. Pesu on kuin loppusilaus trimmille ja sen jälkeen en enää käsittele marsunturkkia, jottei se rasvoittuisi. Pesen marsuni lavuaarissa kastelemalla sen ensimmäiseksi, seuraavaksi hieron Fairyn marsun rasvarauhaseen ja vasta sen jälkeen varsinaisen pesuaineen mar-sun turkkiin. Jokaisella kasvattajalla ja näyttelyissä kävijällä on omat suosikki pesuaineensa. Itse usein käytän Eucalyptus- shampoota tai kyseiselle värille tarkoitettua shampoota. Jos marsun turkki on luonnostaankin rasvainen on Eucalyptus- shampoo hyvä rasvaisuuden poistaja. Samoin jos mar-sulla on kuivaa hilsettä ihossa, tällöin käy myös rasvaisemmat pesuaineet, kuten vehnänalkioöljy- tai helokkiöljy- shampoot. Vaahdotettuani marsun huolella, huuhtelen sen lämpimän juoksevan ve-den alla huolellisesti. Hoitoainetta ei sileäkarvaisella marsulla tarvitse, eikä kannatakaan käyttää.

Kuivaaminen ja jälkihoito

Pesun jälkeen kiedon marsun pyyhkeeseen ja aloitan pyyhkeellä kuivaamisen hieromalla marsua pyyhkeellä. Enimmät vedet kuivattuani, kuivaan marsun aivan kuivaksi hiustenkuivaajalla. Sen jälkeen leikkaan marsulta kynnet, rasvaan tassunpohjat ja korvat esim. vaseliinilla tai vauvanhoi-toöljyllä. Korvat putsaan pumpulilla ja koiran korvienputsausaineella. Kaiken tämän jälkeen marsu pääsee puhtaaseen häkkiin lepäilemään urakan jälkeen.

Vinkiksi…

Näyttelyä edeltävänä iltana kannattaa vielä tarkistaa marsu läpikotaisin. Tarkista kynnet ja jalat, ne voivat joskus tarvita vielä pesun. Usein vaaleat värit, kuten self white ja self cream, värjääntyvät helposti ja niiden maha ja takapuoli sekä suun ympärys olisikin hyvä pestä vielä kertaalleen. Näyt-telyissä sitten riittääkin vain harjalla tai kangaspalasella purun sipaiseminen pois turkista. Tietenkin ennen marsun tuomarille vientiä tarkistetaan mahdolliset silmärähmät ja hampaiden välisen mössöt, jotka tietenkin poistetaan. Minun marsujeni näyttelyhoitotarvikkeisiin kuuluu pyyhe, kampa, harja, öljy, talkki ja pumpulia. Sileäkarvaisen marsun turkin pesemiseen, trimmaamiseen ja hoitoon kan-nattaa kiinnittää huomiota, sillä se antaa viimeisen silauksen marsulle ja huonommallakin marsulla on paremmat mahdollisuuden pärjätä hyvin hoidettuna!


Pitkäkarvaisen marsun näyttelyvalmistautuminen
(sheltie, satiini sheltie, coronet, texel, merino, peruaani, alpaca, dominat rex peruaani- ja shel-tie)

Pitkäkarvaiset marsut syntyvät lyhytturkkisina ja turkki alkaa kasvaa lähes heti kasvaen marsun koko eliniän. Pitkäkarvaisella rodulla täytyy karvanpäät olla tallella, kun se viedään virallisiin luok-kiin. Turkki ei saisi siis olla vahingoittunut. Turkin vahingoituttua tai jos sitä on leikattu, marsu voidaan näyttelyttää klipatussa luokassa kuuden kuukauden iästä lähtien vaikka koko ikänsä.

Nyytitys

Turkin likaantumisen, huopaantumisen ja karvanpäiden säilyttämisen takia poikasen turkkia aletaan nyytittää noin 3 kuukauden ikäisenä. Nyytitys aloitetaan tällöin laahuksesta ja vasta myöhemmin (noin puolen vuoden iässä tai kun turkki on tarpeeksi pitkä) myöskin sivuille laitetaan nyytit. Nyytit avataan joka päivä, turkki kammataan kauttaaltaan, jonka jälkeen turkki nyytitetään uudelleen. En-simmäisiä kertoja nyytittäessä poikasta, nyytti kannattaa jättää löysälle, jotta marsu tottuu siihen ja rimpuillessaan nyytti irtoaa helposti vahingoittamatta turkkia. Marsun totuttua nyytteihin, nyytin voi laittaa kireämmälle.

Nyytityksessä voi käyttää aivan tavallista talouspaperia, myöhemmin voi siirtyä käyttämään puu-villakankaasta tehtyjä nyyttejä. Lisäksi yksi hyvä materiaali on ns. kroonikkovaippa, jota saa aptee-kista. Nyytin yläpäähän voi laittaa balsapuunpalasen (saa esim. askartelukaupoista), jotta nyytti ei mene kasaan ja katkaisen turkkia. Turkkia kannattaa hieman kostuttaa ennen nyytittämistä. Hieman kostea turkki on helpompi nyytittää kuin liukas ja sähköinen turkki. Jos marsulla on takkuja, älä revi, vaan laita takunselvitysainetta ja selvitä takku varovasti sormin ja kammalla. Kampa ei saisi olla metallinen, koska se katkaisee turkin. Teflonpäällysteinen kampa on hyvä, sillä se ei sähköistä eikä katkaise turkkia.

Peseminen

Pitkäkarvaisen turkkia ei tulisi pestä usein, sillä sen turkki kärsii siitä ohentuen ja takkuuntuen hel-pommin. Useimmat pitkäkarvaiset kannattaa pestä viikkoa -kahta ennen näyttelyä. Tällöin turkki ennättää palautua pesusta. Koirien ja ihmistenkin shampoot käyvät ihan hyvin marsun pesuun. Pe-sun jälkeen kannattaa laittaa hieman hoitoainetta turkkiin, joka huuhdellaan huolellisesti pois. Pyy-hekuivauksen jälkeen marsun kuivataan hiustenkuivaajalla, turkki kammataan kauttaaltaan ja lo-puksi turkki nyytitetään.

Pitkäkarvaisen marsun iho kannattaa seurailla, sillä se voi vaurioitua herkästi. Raapiessaan itseään, näyttelyturkki voi mennä helposti pilalle. Jokaisella kasvattajalla on omat menetelmänsä näyttely-valmistautumiseen. Pitkäkarvaisen marsun näyttelyvalmistautumiseen kuuluu tietenkin kynsien leikkaus, korvien putsaus sekä muutkin perushoitotoimenpiteet, kuten sileäkarvaisilla marsuilla.

Etenkin pitkäkarvainen marsu tarvitsee näyttelylaudan, joka voidaan tehdä ohuesta ja kevyestä va-nerista. Jalat voidaan tehdä paksummasta rimasta tms. Päällysmateriaaliksi käy vaikka juutti, - sa-metti- tai teddykarvakangas. Pitkäkarvaisen marsun näyttelylaudan tulee olla aika iso (suurempi kuin sileäkarvaisen), koska turkki voidaan siinä kammata auki ja laahusten olisi hyvä sopia levitty-vän alustalle kokonaan. Täydessä turkissaan olevan pitkäkarvainen marsu on todella upeannäköinen ja siinä näkee oman taitavuuden ja hyvän marsun hoidon.

Karkeakarvainen
(rex, teddy, abessiinialainen)

Abessiinialaisia ei tarvitse varsinaisesti trimmata tai pestä ennen näyttelyä. Abyjen rotumääritelmä vaatii jäykkää turkkia, karkeita harjoja sekä otsaharjaa, jonka pitäisi myöskin olla suora ja jäykkä. Trimmaamalla saadaan vain litteät rusetit ja joka puolelle epämääräisesti sojottavat harjat. Pesemi-nen pehmentää abyn turkkia, joten jos marsu täytyy pestä, se pitää tehdä tarpeeksi ajoissa ennen näyttelyä, vaikkapa muutamaa viikkoa ennen. Abyjen näyttelyvalmistautumiseen kuuluu rusettien harjaaminen avoimiksi pienellä jäykällä harjalla tai vaikka hammasharjalla. Muutamaa päivää en-nen näyttelyä abyn turkkiin ruiskutetaan spraypullolla haalea vettä, jolloin turkista tulee entistä kar-keampi. Turkin rasvaisuutta voidaan poistaa sirottelemalla talkkia marsun turkkiin, talkki pitää kuitenkin harjata huolellisesti pois ennen tuomarille vientiä.

Rex- ja teddymarsujen turkin tulee olla myös jäykkä ja karkea. Näiltä roduilla pitkät karvat poiste-taan turkista, mutta niistäkään ei saa pestä, jottei turkin karkeus ja pystyisyys häviä. Jotta lika ja heinänmurut saadaan pois turkista, turkkia kammataan aina vastakarvaan. Kampaaminen aloitetaan takapuolesta ja siirrytään kohti päätä tasaisesti kammaten. Turkkiin sumutetaan ohuesti (pienet pisa-rat, jottei turkki kasti liiaksi) vettä muutamaa päivää ennen näyttelyä, jotta turkin karkeus paranee. Karkeakarvaisten marsujen näyttelyvalmistautumiseen kuuluu tietenkin kynsien leikkaus, korvien putsaus sekä muutkin perushoitotoimenpiteet, kuten muillakin marsuilla.


Näyttelyyn matkustaminen

Marsu tulisi kuljettaa erityisessä kuljetusboxissa. Sopivia ovat kisaankuljetusboxit tai itse tehdyt vaneri- tai puulaatikot. Tärkeintä on, että marsulla on turvallinen olo ja ettei saa vetoa, eikä vilustu boxissa. Talvisajalle boxin päälle voi ommella lämpimän tikkivuorisen päällyksen. Kuljetuslaatikon tulee aina olla puhdas ja se olisi hyvä desinfioida silloin tällöin. Laatikon pohjalle voi laittaa sano-malehteä, purua ja heinää. Pitkäkarvaisille marsuille voi laatikon pohjalle laittaa pyyheliinan, jottei turkki puruunnu. Laita marsulle kurkkua tai omenaa tuoreruuaksi boxiin ja heinää reilusti napostel-tavaksi, jottei marsulle käy aika pitkäksi. Vaaleille roduille ei kannata antaa värjääviä juureksi, ku-ten porkkanaa ja punajuurta ennen näyttelyä! Näyttelyyn voi ottaa mukaan juomapullon, siemeniä kuppiin ja lisää tuoreruokaa, joka annetaan vasta arvostelun jälkeen.

Lopuksi…

Näiden ohjeiden luettua näyttelyvalmistaminen saattaa tuntua vaikealta ja monimutkaiselta. Sitä se ei kuitenkaan loppujen lopuksi ole. Harjoittelemalla oppii ja aina voi kysyä neuvoa kyseisten rotu-jen kasvattajilta. Rohkeasti vain mukaan näyttelytoimintaan ja marsut näytille!