Gerbiilin virikkeitä
Kirjoittanut: Anna-Riikka Laosmaa
Julkaistu Käpäläväen Sanomat 01/2001 -lehdessä.
Varmasti yleisimpiä kysymyksiä mitä minulle tulee on virikkeet.
Ahkeralla silppurilla ja tuhoajalla ei yksi virike kauaa kestä ja ne
harvat jotka kestävät, menettävät viehätyksensä pian. Mikä siis avuksi
kun gerbiilillä on tylsää???
Puru
Jo pelkällä purulla saa terraarioon paljon tekemistä. Suurin osa
gerboista rakastaa kaivella ja ne rakentavat mielellään itselleen
suuren tunneliverkoston, jossa ne viettävät lähes kaiken aikansa.
Häkissä ei puruja ole niin helppo hyödyntää, mutta jos häkki on korkea,
ja pinta-alaa riittää, voi häkkiin laittaa suuren pahvilaatikon, jonka
täyttää puruilla. Laatikon alareunaan voi leikata reiän, josta gerbat
pääsee sisään ja ylös kannattaa laittaa tikkaat. Kuten häkin kanssa
aina, on tässäkin se ongelma, että pikku kaivelijat onnistuvat
heittämään puolet puruista ulos, mutta ainakin kaivelu mahdollisuus on
tarjottu. Terraariossa kannattaa puruja pitää aina n. 10cm tai enemmän.
Suuri purumäärä helpottaa myös siivousta, sillä purut eivät likaannu
niin nopeasti. Joskus on gerboillekin kivaa vaihtelua saada terraario
täyteen puruja. Aina täytyy kuitenkin jättää n. 15cm "ilmatila", jotta
gerboilla riittää happi, purut pysyvät terraariossaan ja juomapullonkin
ripustaminen tä-pötäyteen terraarioon on turhauttavaa. Myös
katto-kaltereita saatetaan nakerrella jos katto on liian matalalla, ja
sehän ei ole kenestäkään kivaa. Kun purua on paljon, ei gerboja ehkä
näe yhtä usein, mutta monesti pääsee kurkistelemaan lasiseinän takaa
gerbojen unitouhuja ja muita hellittelyhetkiä, joita vii-peltäjät
saattavat normaalisti ihmiseltä peitellä.
Heinä
Jotta tunnelit pysyisivät koossa ja pesään saataisiin pehmustetta,
on syytä muistaa myös heinä. Hyvälaatuinen heinä on gerboille niitä
suurimpia iloja. Kun purujen päälle antaa oikein ISON heinäkasan,
ryntää koko lauma sitä silppuamaan ja nakertamaan. Vielä monen päivän
päästä näkee kun gerbat noukkii suuhunsa sopivia heinän pätkiä ja
juoksevat heinäpuskat suussa pesälle. Heinä tukee myös hyvin
tunneleita, jotka pelkästään puruun kaivettuna romahtavat samantien.
Suuressa heinäkasassa voi sukellella, kieriä, möyriä, hyppiä ja vaikka
mitä kivaa. Aivan ehdoton osa terraarion sisustusta.
Ekokuitu
Ekokuitu on gerbapiireissä hieman kiistelty kuivike. Se on
poikasille hyvin VAARALLISTA, sillä se voi kietoutua hännän tai jalan
ympärille aiheuttaen kuolion. Aikuisille yksilöille kuitenkin varsin
mukavaa puuhaa, mutta ei pelkäksi kuivikkeeksi. Sen imukyky ei ole
erityisen mahtava, eikä se "asetu" terraarion pohjalle mukavasti, vaan
jää yhdeksi kasaksi jättäen paljasta lasi pintaa esille. Purun seassa
erittäin hyvä tunneleiden koossa pitäjä ja kyllä nuo karvapallot siitä
mielellään pesänkin tekevät. Kovin nuorillekaan gerboille en
suosittele, mutta aikuiselle yksilölle harkinnan arvoinen virike.
Ruoka
Ruoka on myös hauska virike. Jos ei käytä ruokakuppia, vaan
ripottelee ruoan purujen päälle saa gerba valtavasti tekemistä ruokaa
etsiessään. Huonoja puolia on kuitenkin se, ettei ruoan määrää pysty
kunnolla arvioimaan ja sitä voi mennä paljon hukkaan tai sitten se
loppuu ja gerbat joutuvat elämään nälässä osan aikaa. Gerboilla on
tapana haudata jäljelle jäänyt ruoka, mikä vaikeuttaa ruoan määrän
arviointia.
Oksat
Oksista on hyötyä monessa mielessä. Ne voivat olla tunneliverkoston
tukipilareita, jyrsittävää tai pesän suojia. Toiset gerbat tykkäävät
tehdä pesän suojaiseen paikkaan ja silloin esim oksiston takana on
sopivan suojaisa paikka. Kaikki gerbat eivät pidä juurikaan oksien
jyrsimisestä, toiset hävittävät kaiken mihin hampaat pystyvät alta
aikayksikön. Oksat tuovat joka tapauksessa vaihtelua terraarioon ja
niistä voi viritellä kaiken näköisiä kiipeily telineitä. Puiden
merkkailu tuntuu myös olevan suosittua puuhaa.
Pahvi
Pahvi on varmasti jokaisen gerba asumuksen yleisimpiä virikkeitä.
Pahvia tykkää gerba kuin gerba nakertaa ja se kuluttaakin hampaita
mukavasti. Pahvia voi antaa monessa muodossa. Laatikot voi sulloa
täyteen heinää ja gerbat nauttivat suunnattomasti jyrsiessään ensin
pahvin ja löytäessään sitten heinää. Pahvilevyt ja kananmunakotelot
ovat hauskaa tekemistä ja niistä voi rakennella terraarioon mitä
omituisempia rakennelmia. Tuntikausia ei sisustukseenkaan kannata
tuhlata, sillä gerbat sisustavat terraarionsa varmasti pian itse vähät
välittäen sinun ponnistuksistasi.
Putket
Pahviputket ovat myös terraarion perustavaraa. WC- ja
talouspaperirullien hylsyjä kannattaa antaa jyrsittäväksi aina kun
niitä ilmaantuu, mutta myös paksummat pahviputket ovat loistavia.
Paksuja putkia voi saada esim. kangaskaupoista ja niitä kannattaa
pätkiä pieniksi osiksi, jotta ne mahtuisivat terraarioon. Paksua pahvia
ei niin kauhean nopeasti saa jyrsittyä, joten niistä riittää iloa
pitkään.
Keraamiset luolat
Keraamisia luolia ovat eläinkaupat pullollaan ja ne ovatkin
gerboista aikansa varsin hauskoja. Ostaessa täytyy varmistaa, ettei
lelussa ole irtoavia, tai muovisia osia, teräviä reunoja tai liian
pieniä aukkoja joihin gerba voisi juuttua. Muovia ei gerboille tule
tarjota ollenkaan, sillä ne saattavat joutua talttahampaiden saaliiksi
ja pahimmassa tapauksessa kulkeutua terävinä murusina eläimen
suolistoon tehden pahaa jälkeä sisäelimistä.
Pesämökit
Mielestäni pesämökeiksi parhaita ovat puiset mallit. Niiden ainoa
huono puoli on se, että gerbat saattavat pissiä niiden katolle ja
ajanmyötä alkavat kopit todella haista. Puista mökkiä on kiva jyrsiä ja
kaivaa. Meillä ovat puiset mökit olleet suositumpia kuin keraamiset,
jos gerbat nyt yleensäkään suostuvat mökkiä käyttämään. Pahvista voi
myös askarrella kivan mökin, mutta se tulee vaihtaa uuteen melko pian
hajuhaittojen takia. Muutenkin pahvi imee turhankin hyvin kosteutta.
Kukkaruukut
Kukkaruukut ovat kaikilla tavoin hyödyllisiä. Kumolleen laitettuun
kukkaruukkuun voi tehdä pesän, wc:n, piilopaikan tai vain kaivelukolon,
jossa kulutetaan kynsiä oikein urakalla. Kukkaruukkujen hyviä puolia
pesänä ovat mm. "tuuletus" kun ilma pääsee kiertämään ja helppo
puhdistettavuus. Likainenkin kukkaruukku on helppo puhdistaa, mutta
usein sinne jää hajuja, jos gerbat ovat käyttäneet sitä vessana.
"Väärinpäin" laitetun kukkaruukun päällä on hyvä tähystää ympäristön
tapahtumia ja vaaroja.
Lisäksi siinä on hyvä rummutella naapureille, kun ääni kuuluu kauas.
Kukkaruukuissa kannattaa varoa liian isoja reikiä, sillä jos reikä on
juuri sen kokoinen, että gerba saa työnnettyä päänsä reiästä sisään on
vaarana kiinni juuttuminen. Tietysti sellaiset ruukut joissa on todella
suuri reikä, josta gerba pääsee sisään ja ulos ovat valtavan hauskoja
myös pikku rumpalista. Alle 2 kk ikäisille poikasille en ruukkuja
suosittele, sillä ne lähes poikkeuksetta vähintäänkin yrittävät päästä
reiästä läpi säikähtäessään ja siinä on sitten taas se kiinni jäämisen
vaara.
Kookospähkinän kuoret
Kookospähkinät ovat varsin hauskoja virikkeitä, mutta niiden
ongelmana on homehtuminen. Niistä on kuitenkin paljon iloa ja tekemistä
riittää. Gerbat kaivavat niissä mielellään, tekevät pesän ja repivät
ulkopuolelta "hapsuja". Hyvä virike niin kauan kun pysyy hyvänä.
Kylpyhiekka
Gerbiilit rakastavat kylpyhiekkaa ja kylpevät mielellään. Hiekka
pitää turkin loistavassa kunnossa ja gerba pääsee toteuttamaan
luontaisia tarpeitaan. Hiekka astia kannattaa nostaa tasolle, ettei
astia täyty puruista. Astian täytyy myös olla tarpeeksi korkea,
etteivät gerbat pääse kaivamaan hiekkaa pois astiasta.
Kankaat
Kankaiden kanssa on hieman sama riski kuin ekokuidun. Langat
kiertyvät helposti jalan tai hännän ympärille aiheuttaen kuolion.
Lisäksi vaarana ovat kuidut, jotka nieltyinä voivat tukehduttaa
gerbiilin.
Virikkeiden listaa olisi voinut jatkaa loputtomasti, mutta
tässä jotain tällä kertaa. Ehkä kirjoittelen myöhemmin lisää. Kaikkien
virikkeiden kanssa kannattaa käyttää omaa järkeä ja miettiä mikä on
turvallista ja mikä ei. Mielikuvituksesta on myös apua varsinkin kun
rakennetaan pahvista sokkeloita ja muita hauskoja viritelmiä. Tärkeintä
on kuitenkin, että gerballa on hauskaa virikkeiden parissa.